Pakkasta ja villasukkia.

Maanantaina taisi olla pakkasta ehkäpä, todella paljon. Lisää vaatetta niskaan ja Kaunotar alle ja kohti koulua. Villasukat on pop.

Keskiviikko iltaan asti viikko oli kohtuullisen normaali; väsytti koulutyöt painoivat raastavasti mielessä. En nyt edes ala luettelemankaan niitä… Samaisena iltana otin pienimuotoista vapaata koulun tehtävistä ja otin rennosti. Jepa. Ilta vierähti ja löysin itseni taas Photoshopin ääreltä maalaamasta. Ei siis pidä ajatella liikoja,  valmiita digimaalausjuttuja minulla on vasta tasan kaksi ja kymmenkunta keskeneräistä työtä. Olin siis hyvin inspiroitunut ja katsellut siis Youtubesta ns. Speed painting-videoita ja tullut siihen tulokseen, että jos muut saa tuollaisella sotkemisella aikaan siistejä töitä, niin pakkohan on minunkin :D Katsomisestani viisastuneena sain valmiiksi yhden tällaisen speed painting tyylisen maalauksen. Aika geneerista sci-fi nönnöttelyähän se on, mutta jostain sitä on lähdettävä liikkeelle. Näytin kyseistä työt’ myös opettajallemmekin ja palaute oli hyvää ja rakentavaa. Pienellä viilauksella sain siitä itselleni vielä mieluisamman, ekaksi työkseni. (alla se on se eka pystykuva.)

Torstain maalaustunnilla jatkettiin lopullista, pidempän tehtävää kuvaa. Aloitin nyt työstämään sitä edellisessä postauksessani ollutta robottijuttua. Robotit on siistejä. Sekin aika yleismaailmallinen aihe/tyyli/kohteet kuvassa, mutta ”noobi” kun olen, en osaa keskittyä moisiin valintoihin :D

Rättipoikkihalkipuhki olin minä. Maalaustuntien jälkeen kohti kotia, mutta pienehkön tuskailun ja valittamisen jälkeen löysin itseni kuitenkin kavereideni kanssa paikallisesta kahvilasta, juomassa jäälattea. Painotan: Hyvä valinta!. Iltahan meni erittäin rattoisasti, kotona olisin varmaan vain pyörinyt ympyrää neppaillut tietokoneen kanssa jotakin… Kahvilassa oli jazz-ilta ja live musiikkia. Nam. Uusia tuttavuuksia sain myös samalta reissulta. Kuvia en ikävä kyllä muistanut ottaa, vaikka kamera repussa olikin. Hmpf… Mutta siisteintä oli ehkä se että me kaikki siinä pöydässä piirtelimme minun vihkoon, joten jonkin sortin todistusaineistoa löytyy. Vihkostakin siis muutama kuva asiasta. (tai ainakin Aya piirsi...) :D

Näin sitä tuli taas kirjoitettua hieman lisää.

Viikonloppu on täynnä partiota, maanantaita myöten. Paljon näkee taas vanhoja tuttuja pitkästä aikaa. Kivaa. Tykkään! Sitten taas tiistaina takaisin kouluun istumaan mediakulttuurin tunneille…. Siihen asti, moi.

Ja piti myös sanoman, että tein tänään vielä toisen tuollaisen speed painttaus asian :)

/mä

Wiki-wiki-a-a-a-a-wauv-wauw...

Että näin sitten tänään klo 21.30.

Uudistuksia, korjauksia vaiko jotain muuta...?

Tänään tuli maalautta lisää tätä "tsunamiko"-työtä. Nyt siinä on enemmän sävyjä, syvyyttä ja voimalinjoja. Aikamoista :D Suunta on hyvä, mutta jokin tässä vielä kaihertaa... jotakin pitää vielä korjailla. Taivaan osuus siinä metallikehikkotolpan hujakoilla on vielä suttuinen, sitä jatkan sitten varmasti myöhemmin; samoin myös talon alla oleva laituriasia... Oikealla puolella on liikaa tyhjää. No, jokatapauksessa kuva on mennyt parempaan suuntaan, vaikka olenkin sokeutunut työlle tältä päivältä. Mitä olette meiltä? Mielipiteitä saa ja toki pitää ilmaista ja jakaa kanssani, jepa :D

Meniköhän toi kuvan skarppaus pikkasen liian pitkälle kui... äsh... eikä mennyt. Netti vaatii pikkasen enemmän skarppausta ;)

/Jepa

Ja yksi viikko meni noin kuukausi sitten.

Kuukausi on taas vierähtänyt, ja nopeasti. Miten se on mahdollista? On ollut ilmeisen kivaa? Vai onko sittenkään?

Kolmas jakso i Kymmendalens yrkethögskolan on antanut taas aivan toisenlaisen puolensa esille. Mediakultturia, Viestintätaitoa, Ruotsia kertaa kaksi, Graafisen suunnittelun välineet; InDesign, Illustrator, typografia, värihallittu tulostaminen, valokuvaus. Ja ei pidä unohtaa myös digitaalista maalausta. Sen ja typografian tekevät tästä jaksosta miellyttävän. Toisaalta olen myös pohtinut, että tulikohan sitä haukattua pikkaisen suuri pala kakkua. Preppi ruotsi meinaa viedä viimosetkin mehut ihmisestä. Puhekin pitäisi pitää, sulkumerkkien käytöstä? Jepajepa! :D Asiathan ei nyt ole onneksi näin yksinkertaisia. Itsehän haluan pärjätä hyvin, ja pikkasen paremmin kuin hyvin näissä omaa alaa hieman lähemmin koskettavissa kursseissa. Tokihan nämä muutkin ovat tärkeitä, mutta tähän oljenkorteen en nyt aio sata lasissa nojautua.  Päivät ovat pitkiä, ja pidentyvät edelleen, vaikka valon määrä päivässä tuntuu vähentyvän päivä päivältä. Jos minä nyt kuitenkin tekisin vielä tota, tota ja tota, ennen kuin menen nukkumaan? Ja näin tapahtukoon. 

Digimaalaus on siistiä. Digimaalaus on infernaalisen vaikeaa. Digimaalaus on mystisen-siistin-hämmentävää. Tätä lisää, jepa! Muutama kerta tällä kurssilla ja vihdoin taisin löytää punaisen langan. Ainakin itselleni sopivan punaisen langan. Se on hienoa. Laitan nyt ensimmäisen suhteellisen loppuun viedyn kuvan tuohon alle (kohta, kun olen saannut kirjoitettua tämän loppuun). Ja asiaa ei auttenut se, että vaatimustason rima piti taas asettaa jonnekin,  mihin ei ehkä edes kurssin loputtuakaan ylletä. Miksi opettaja sanoi naurahtaen, että tällaista odotan teiltä, näyttäessään Craig Mullins:n Halo-kuvituksia? Miksi otin sen tason tähtäimeeni? Miksi tämä tapahtuu aina? Mutta miellyttävintä nyt on se, että veri ei maistu suussa, kun maalaan :D

Jotain sävyjä kyllä kaipaan tähän... mutta mitä? hmmm....

Tästä myös innostuneena aloitin nyt hitaalla tempolla harjoittelemaan piirtämään sarjakuvasankarin oloisia ihmishahmoja. Kuin siistiä? Ihan jepan siistiä!  Toiseen suunnitteilla olevaan maalaukseen olen ajatellut robotteja, jättiläisrobotteja,  ja tämä supersankareiden ”alku-palkki-lieriö-kroppa-runkojen” piirtäminen tuo oivat pohjat roboteille.

Tämä luonnos syntyi suht hämärän rajamailla. Olin aivan tokkurassa yksi aamu, kun heräsin ja katselin ulos ikkunasta kadulle päin. Toisella puolella katua näkyi taloja.  Ulkona olevat puut olivat jo pudottaneet lehtensä ja nyt niiden ”luurangot” toivat esiin jotain aivan uutta. ROBOTTEJA! Missä kynä!? Missä lehtiö!? No siitä se ajatus sitten lähti. Puiden muodot näyttivät aivan roboteilta. Pilvenpiirtäjä tosin on kuvitteellinen, eihän tämä Kouvola nyt kuitenkaan mikään New York ole. Pohja on nyt hyvä, tätä jatketaan, kun eka maalaus on valmis tai sitten hieman aikaisemmin. Katsotaan kuinka kauan maltan olla koskematta siihen. Ainiiin! Pakopisteet pitää vielä saada jiiriin.

Hmm… Mitähän sitä vielä olisi…? Typografiaa! :D

Ihan sika kivoja tehtäviä! Tehdään tietynlaisista elementeistä fontti. On siis 3cm, 2cm ympyrät ja 1cm kolmio, neliö ja ympyrä. Näistä kolmea asiaa käyttämällä rakennat kirjaimen, rakennat pienaakkoset. Samoja/samankokoisia muotoja saa käyttää,  kuitenkin käytössä kolme muotoa, ei enempää, ei vähempää. Alla luonnoksia. Sitten näistä mitä ilmeisimmin kootaan yhtenäinen fontti, jotka sitten piirretään illustratorilla. Oon ihan täpinöissä :D Ja nyt seuraavassa typografian tehtävässä meillä on tehtävänä valokuvat suuraakkoset, löytämällä kirjaimet erilaisista asioita. Minult puuttuu vielä muutama, mutta ennakkovedos myös alla :D

Tämä taisi olla tässä. Tällä kertaa :D Toivottavasti ajatukseni ja kirjoittamiseni eksyivät edes jotenkin samalle tielle... :D

Hymiötä hymiön perään ja JEPAt päälle, kyllää tästä vielä hyvä loppusyksy tulee!

/mä

Takaisin liikenteessä ja seuraavaksi lomalle.

Moips.

Aikaa on tainnut nyt vierähtää enemmän kuin on ollut tarkoitus. Joten pitemmittä puheitta laitan nyt tähän päivitykseen vain kuvia töistäni, joita olen tehnyt ensimmäisen jakson aikana. Otan sitten itseäni niskasta kiinne tulevalla lomaviikolla ja kasaan menneiden viikkojen tapahtumat edes jonkinlaiseksi tarinaksi.

Elikkäs tässähän näitä...

Laitetaas pima kursilla tehdyt duunit tähän eka. Pitkälti oli piirustus painoitteista, vain yksi värillinen maalaus, mutta onneksi päästiin myös laveeraamaan tussilla. Se oli kivaa :)

Yleiskatsaus.

 Ostin sellasta super-mustaa-hiiltä.

Tykkäsin siitä.

Näyttelynurkkaukseni toinen seinä.

Se ainoa värillinen maalaus.

 

Ja tämä oli viimeinen työni pima-kurssilla.

Olisin toivonut enemmän maalausta,

mutta kivaa oli näinkin :)

Ja olin myös kuvallisen viestinnän historian kurssilla, jossa tehtiin kurssityönä juliste, jonkun teityn tyylisuunnan mukaan. Omalle kohdalle osui avantgarde... Eipä se sitten niin helppo juttu ollutkaan, mutta tulipahan opittua avantgarden sisintä olemusta, kahden julisteen verran. Alempi juliste oli nyt sitten se finaali versio, jossa oli pohjaideana venäläinen 1929 tehty konstruktivistenen-avantgardistinen elokuvajuliste (siitä originaalista on myös ohessa kuva, alimpana). Ja aiheeksi valitsin BMX-pyröät. 

Voisitko keksiä pyörän uudelleen, kysyi hra Avantgarde.

 Jaa...? Eikös tää blogi-systeemi nyt
tehnytkään mitään ulkorajoja tälle kuvalle?

 Yritys numero kaksi.

Tämä siis se inspiraation lähteenä...

Ja viimosena sitten tämä graafisen suunnittelun perusteiden, kirjan kannen kuvitus, Yacoubian-talon tarinoihin. Ja kyllä, sieltä puuttuu yksi a-kirjain... :D Jotain sille vielä pitäisi tehdä, mutten keksi, että mitä... onko se väreistä kiinne, jostain sommitelmallisesta elementistä, typografiasta, emt, laitetaan mietintä myssyyn. Kuten ystäväni Matte sanoi minulle kesällä; asioita ei vain pitä tehdä, ne pitää TEHDÄ.

Näissä kuvallisissa tunnelmissa, jatketaan ensi viikolla harjoituksia. Jepa.

/mä

Intro.

Moips.

Aattelin ja halusin laittaa tämän kitarajuttuni tänne.  Tämän intro-asian nauhoitin parisen viikkoa sitten, mutta mitäs sillä on väliä? No ei mitään :D

Kuunnelkaa ja toivottavasti myös nautitte kuulemasta ja saa kommentoida, paljon. Tämän aion vielä saada valmiiksi tämän vuoden puolella. Mutta ei luvata kuitenkaan liikoja.