Siismitäihmettä! Ensimmäinen päivä ammattikorkeakoulussa, aika kummallista. Tutut maisemat muuttuivat nyt opiskelupaikakseni, tuntuu hassulta. Opiskelenko minä oikeasti graafista suunnittelua ammattikorkeassa?
Ensimmäinen kosketus koulun arkeen on se, että meille tarjotaan kahvia ja pullaa. Kuunnellan hetki talon isojen herrojen puheita, jonka jälkeen seuraamme tutoreita kuin ellun kanat kohti kampuksemme "media-viestintä-rakennusta". Tässä välissä ehdin kuitenkin jo käydä tutustumassa koulun terveydenhoitajaan, näyttäessäni hänelle kipeää päkiääni. Hän passitti minut soittamaan heti seuraavana aamuna lääkärille.
Ensimmäinen koulupäivä on ohi ja olen edelleen asunnoton Kouvolassa. Viikko näyttä kuitenkin lupaavalta, olenhan jo ehtinyt hoitaa itselleni kaksi asuntoesittelyä tälle viikolle täältä Kouvolasta. Molemmat kämpät ovat kaksioita, noin 40m2 ja mun mielestä kohtuu vuokra, vaikka ollaankin täällä betonin ihmemaassa.
Kova ikävä on Helsinkiin. Mutta onneksi on viikonloppu ja nokkani suuntautuu takaisin kotikulmille rakkaiden luo.
Tästä se nyt alkaa.
Toi asunnottomuusjuttu on aika hanurista. Eikö siellä ole järjestetty mitään hätämajoitusta tms.?
VastaaPoistaMut hei, jos ikävä iskee, niin sä voit aina mennä takas Vekaralle - kyllä sieltä bussit kulkee ;)
Kiitti Ossi :D Majapaikka ei ole ongelma ja toivon mukaan saan tällä vko:lla oman kämpän täältä. No broblemo!
VastaaPoistaOo, osaat tehdä blogia? Miten usein aattelit kirjoitella?
VastaaPoista